Opiskelijana olen tähän päivään asti pärjännyt pääosin hyvin pelkällä Visa Electron-kortilla, vaikka välillä sillä maksaminen onkin älyttömän hidasta. Joissakin harvoissa paikoissa kortti ei käy maksuvälineenä ollenkaan. Yksi syy Visa Electronin yleisyyteen on varmasti se, että yleensä kortti on kuitenkin nuorille ilmainen, käyttömaksuja ei ole ja helppokäyttöisen kortin voi myöntää jo yli 11-vuotiaille vanhempien suostumuksella. Nettikaupoissa Visa Electronin toimivuus on kuitenkin jo todella surkeaa luokkaa, mistä johtuen verkko-ostamiseni onkin ollut hieman rajoittunutta. Suomalaisissa verkkokaupoissa hoidankin maksut yleensä tilisiirrolla, CDON.COM toimii kätevästi laskulla ja PLAY.com huolii ainakin Sammon Visa Electronin. Rapakon takana olevat kaupat ovat kuitenkin ulottumattomissani, enkä voi kuin haaveilla laajemmasta valikoimasta ja vahvistuneen euron tuomista halvemmista hinnoista. Luottokortille olisi siis periaatteessa kyllä tarvetta ulkomaisia verkkokauppoja ajatellen.

Luottokorttia ei pitäisi sekoittaa maksuaikakorttiin, vaikka näin yleensä puhekielessä aina tehdäänkin. Maksuaikakortilla tarkoitetaan korttia, jonka (yleensä lyhytaikaisesta, eli noin kuukausi) luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa. Esimerkki tällaisesta on Visa-kortti, joka tavallisesti antaa ostoksille maksuaikaa seuraavan kuun loppuun. Asiakkaalta ei peritä maksuaikakortin käytöstä muuta kuin käyttömaksu, esim. käyttörajaan perustuva prosentuaalinen vuosimaksu (yleensä n. 2 % käyttörajasta) tai kiinteä kuukausimaksu. "Oikea" luottokortti on taas kyseessä silloin, kun koko laskua ei tarvitse maksaa kerralla kuun lopussa, vaan sitä voi lyhentää aina sovitun määrän. Maksuaikakorttiin voi liittää luotto-ominaisuuden, joten käytännössä onkin siis helpompi puhua aina pelkästä luottokortista, tarkoittipa sillä sitten oikeasti maksuaikakorttia tai luottokorttia. Termien eron tunteminen kuuluu kuitenkin yleissivistykseen.

Korttien myöntöperusteet vaihtelevat, mutta yleisesti edellytetään, että henkilö on täyttänyt 18 vuotta, hänellä on säännölliset tulot eikä maksuhäiriömerkintöjä. Rinnakkaiskortin voi saada myös alle 18-vuotias. Vaadittavien tulojen määrä vaihtelee haettavasta luottorajasta riippuen. Korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopiskelija voi saada luottokortin suoritettuaan 90 opintopistettä (60 opintoviikkoa), tällöin tuloja ei tarvitse tarkastaa (lisäksi pitää täyttää muut luottokunnan asettamat ehdot). Opiskelijan Visa-luottokortin luottoraja on yleensä aina maksimissaan 1000 euroa. Kuten jo aikaisemmin todettua, kortteihin liittyy erilaisia maksuja ja palkkioita. Oikeilla luottokorteilla vuosimaksun lisäksi pitää maksaa myös muita maksuja, kuten tilinhoitomaksu ja laskutuspalkkio. Lisäksi käytetystä luotosta peritään korkoa. Ulkomailla tehdyistä automaattinostoista voidaan periä erillinen korvaus. Luottokorteista yleisimmät ovat tietenkin Visa ja MasterCard, jotka toimivat kaupassa kuin kaupassa, muiden korttien toimivuus on jo paljon heikompi. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen korosta ja pienestä provisiosta (noin 1%) kauppiaalta jokaisesta ostotapahtumasta.

Muutama kuukausi sitten huomioni kiinnittyi K-Plussa MasterCard-mainokseen, jossa K-ryhmän Plussa-korttiin on siis liitetty MasterCard luotto-ominaisuus. Kätevä ratkaisu, jossa mukana kuljetettava korttimäärä pienenee. Vielä hienompaa asiassa on se, ettei kortista aiheudu ollenkaan kuluja, jos sitä käyttää vain maksuaikakorttina. Kortin myöntämiseen vaaditut ehdotkin täytin omasta mielestäni selvästi. Ei muuta kuin täytetty hakemus postin kautta ilmoituksessa mainittuun osoitteeseen ja odottamaan. Reilun viikon päästä omaan postilaatikkooni kolahtikin vastaus: "Luottohakemuksesi hylättiin". Siis mitä *SENSUROITU* ? Sähköpostiviesti kaupan rahoituspalvelusta vastasi lyhyesti hylkäämistiedusteluuni, ettei opiskelija voi saada tätä korttia. Itselleni herää tietysti heti kysymys, miksei tätä kerrota ehdoissa? Miksei opiskelija muka voisi saada korttia, vaikka omaisi säännölliset tulot ja muutenkin täyttäisi ehdot?

Samoilla tiedoilla myöhemmin täytetty hakemus omaan Nooa Säästöpankkiin tuotti kuitenkin heti onnistuneen tuloksen ja nyt olen vihdoinkin uuden luottokortin onnellinen omistaja. Mieluummin olisin kyllä halunnut tuon ilmaisen K-Plussa MasterCardin, mutta tämä on kyllä selvästi toiseksi paras vaihtoehto. Korttini on nyt siis sirullinen Visa-pankkikortti, Visa-tilin tiedot näkee kätevästi netistä ja maksut hoituvat nyt helposti suoraveloituksena. Kortin käyttöraja on riittävät 800 euroa kuukaudessa ja vuosimaksu vain 16 euroa. Eiköhän tuolla pärjää aika pitkälle elämässä, eipähän tarvitse enää ikinä tuskailla Visa Electronin kanssa. Voin myös vihdoinkin tilata tavaraa kunnolla netistä, tullimaksujen ja arvonlisäveron kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana. Vaikka en nyt toista luottokorttia tarvitsisikaan, täytyy periaatteesta (ja myös itsepäisyyttäni) vielä yrittää tuota K-Plussa MasterCardia. Jos korttia ei tule, niin haluan ainakin perusteelliset selvitykset hylkäysperuisteista.