6. Taiteen kokeminen lisää hyvinvointia

Kulttuurin ja taiteen vaikutuksista ihmisten hyvinvoinnille on kiistelty jo kauan mutta nyt näyttää siltä, että taiteen harrastamisella on myönteinen vaikutus ihmisen terveydentilaan, kertoo Tuula Stenberg Kotiliesi-artikkelissaan 13 - 14/2001. Stenbergin käsitykset pohjautuvat kuitenkin erikoislääkäri Veikko Karskelan näkemyksiin, joka löysi selvät tulokset taiteen ja terveyden välisestä riippuvuudesta tohtori Boinkum Benson Konlaanin tuoreesta väitöstutkimuksesta Kulttuurikokemukset ja terveys.

Veikko Karskelan mukaan Uumajan yliopistosta löytyneen väitöstutkimuksen aineiston perusteella voidaan kiistatta osoittaa kulttuurin ja taiteen harrastamisen antavan myönteisen vaikutuksen ihmisen terveydentilaan ja lisäävän elämään mielekkyyttä. Tutkimuksen näyttöjen mukaan kulttuuriharrastus kohensi ihmisten kokemaa terveydentilaa, nosti hyvinvointihormonien määrää ja laski verenpainetta. Harrastamattomuus taas huononsi terveydentilaa, kertoo Karskela.

Tutkimus pohjaa noin 25 000 ruotsalaisen terveystietoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Vertailussa olivat mukana muun muassa käynnit elokuvissa, teatterissa, museossa, taidenäyttelyssä, konsertissa, kirkossa ja urheilukilpailuissa. Koska henkilöitä seurattiin kahdeksan vuoden ajan, on työmäärä ollut valtava, sanoo Veikko Karskela ja lisää, että aineiston pohjalta tehdyt johtopäätökset ovat merkittäviä. Hänen mukaansa tutkimus osoittaa, että taide ja kulttuuri voisivat toimia suojana joitakin sairauksia vastaan ja mainitsee, että taideterapiaa on käytetty jo pitkään psyykkisten sairauksien hoidossa. Karskela väittää myös havainneensa kulttuuriharrastusten ja terveyden välisen suhteen työssään erikoislääkärinä kolmen vuosikymmenen aikana.

Mielestäni Veikko Karskela suhtautuu tutkimuksesta saatuun aineistoon kuitenkin liian vakavasti, eikä ole tarpeeksi kriittinen ja kyseenalaista saatuja tuloksia. Koska tutkimus on hirvittävän laaja, luulisi ettei kaikkia tarpeellisia tietoja ole kuitenkaan kirjattu, saati tulkittu oikein. Saattaa esimerkiksi olla niin, että ihmiset jotka harrastavat taidetta, harrastavat myös liikuntaa, mikä taas edistäisi terveyttä. Täytyy myös huomata, että taiteen kokeminen on kuitenkin yksilöllistä ja jokainen ihminen kokee taiteen hiukan eri tavalla. Kokemukseen voivat vaikuttaa muun muassa aika, paikka, kulttuuri ja olosuhteet. Siksi ei voidakaan mielestäni sanoa, että taiteen kokeminen nostaisi terveydentilaa kaikilla ihmisillä.

Toisaalta olen kyllä itse huomannut, että hyvää elokuvaa katsoessa mieli kevenee ja stressi häviää. Joskus jopa pelkkä tieto siitä, että kohta voi katsoa mielenkiintoisen elokuvan, nostaa mielialaa kummasti. Siksi voisikin hyvin olettaa, että myös taide ja kulttuuri nostaisivat ihmisten mielialaa ja siten parantaisivat terveydentilaa.

Karskelan löytämän tutkimuksen mukaan jopa eri kulttuuriharrastusten väliltä löytyi eroja, ja listaa aineiston perusteella parhaiten terveyttä suojaaviksi harrastuksiksi käynnit museoissa, konserteissa, elokuvissa ja taidenäyttelyissä. Erot kulttuuria harrastavien ja harrastamattomien ihmisten välillä olivat myös selvät. Karskela pitääkin taidetta hyvin tärkeänä ja sanoo sen tuottamien mielikuvien olevan luovan toiminnan perusta. Taide kehittää ihmisen sisäistä maailmaa ja maailmankuvaa. Karskela väittää myös, että taideaineita harrastavilla lapsilla on muita paremmat yhteiskunnalliset tiedot ja ajattelukyky. Siksi hän onkin huolissaan koulujen vähentyneestä taideaineiden opetuksesta, mikä johtaa nuorten pahoinvointiin ja ongelmiin.

Itse näkisin nuorten pahoinvoinnin johtuvan kuitenkin aivan muusta kuin taideaineiden opetuksen puutteesta. En usko taiteen vähentävän nuorten ongelmia, joiden syynä on mielestäni yhteiskunnan nopea muuttuminen yhä vaativammaksi ja kaukaisemmaksi. Ihmiset ajattelevat vain itseään, eivätkä ota huomioon muita.

Olen Karskelan kanssa kuitenkin samaa mieltä siinä, että taide on tärkeää. Sen perimmäisenä tavoitteena on herättää muissa ihmisissä ajatuksia, mutta se on myös oman ilmaisun väline ja kertoo, miten ihminen kokee maailman. Karskelan väitteestä saa kuitenkin sen kuvan, että harrastamalla taidetta tulee myös viisaammaksi. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Mielestäni viisaus ei ole seurausta taiteesta, vaan toisinpäin. Ne jotka ovat luovia ja viisaita, harrastavat taidetta luodakseen jotain näyttävää ja ilmaistakseen itseään.

Tuula Stenbergin mukaan suuri osa ihmisistä myös kaipaa taidetta, ja monet haluavatkin opiskella sitä tai vain nauttia siitä. Karskela kuitenkin huomauttaa, etteivät taide ja viihde ole sama asia. "Taide jää ihmisen mieleen ja jää vaikuttamaan häneen, viihde antaa vain valmiita tunteita." Karskelan mukaan tutkimus osoittaakin sen, ettei viihde tai penkkiurheilu edistä terveyttä, koska siinä katsoja ei joudu pohtimaan näkemäänsä vaan vain istuu ja katselee. Karskelan mielestä taidetta pitäisikin opettaa paljon enemmän, kun se kerran vaikuttaa positiivisesti terveydentilaan ja siihen, mitä ihminen tietää, tahtoo ja kokee.

Miten taide sitten koetaan? Sen lähtökohtana ovat mielestäni eri aistihavainnot, joilla pyritään aistimaan taiteen merkitys. Syventymällä taiteeseen syvennytään juuri sen herättämiin tunteisiin omassa itsessään. Eikö taide sitten aiheuta yhtään negatiivisia tunteita kuten vihaa? Hyvänä esimerkkinä tästä on nykyinen moderni kuvataide, elokuvat tai tv-mainokset, jotka synnyttävät ainakin itsessäni joskus ärtymyksen ja hämmennyksen tunteita. Näistä Tuula Stenberg ei kuitenkaan mainitse mitään.

Karskelan mielipiteitä lukiessa herääkin kysymys siitä, mitä taide oikeasti on? Jos taiteen määrittelee siten, että se jää vaikuttamaan kokijaan, niin eikö sitten kaikki, mitä koemme ole taidetta? Miten elokuvissa käynti voi olla taidetta, jos teatterissa vain istuu ja katselee. Itse näkisinkin asian laajemmin siten, että kaikki viihdyttävät ja hauskat asiat, joista ihmiset vain nauttivat, nostavat mielialaa ja terveydentilaa, ei pelkästään taide.