MVnet logo

Tutkielmat » Lukio » HY5 - Tavallisen sekä perustuslain säätäminen

  • Julkaistu: 08.03.2008
  • Päivitetty: 14.02.2011
  • Kommentit
Yhteiskuntaopin kokeen essee
Tehty: 19.11.2003 Arvosana: 5½ / 6
Sivuja: 1 kpl Sanamäärä: 250
Tekijä: Mikko Vestola

Tavallisen sekä perustuslain säätäminen

Tavallisen lain ja perustuslain säätämisessä on joitain merkittäviä eroja. Perustuslain muuttaminen on hankalampaa kuin tavallisten lakien. Tavallisen lain aloite lähtee yleensä hallituksen toimesta, mutta myös yksittäinen kansanedustaja voi tehdä lakialoitteita. Lakialoitteita käsitellään eduskunnan täysistunnoissa lähetekeskustelussa. Lähetekeskustelussa kansanedustajat voivat esittää mielipiteitään laista, jonka jälkeen lakialoite siirtyy johonkin tiettyyn valiokuntaan valmisteltavaksi.

Tämän valmistelun jälkeen – joka voi kestää jopa vuoden – lakialoite tulee uudestaan eduskunnan käsiteltäväksi. Tätä vaihetta kutsutaan ensimmäiseksi käsittelyksi. Tällöin pidetään yleiskeskustelu ja lakiin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Jos muutoksia tehdään, lähtee lakialoite Suureen valiokuntaan.

Tämän jälkeen aikaisintaan kolmen päivän kuluttua kansanedustajat äänestävät, otetaanko laki käyttöön vai ei. Muutoksia lakiehdotukseen ei enää tehdä. Tätä vaihetta kutsutaan toiseksi käsittelyksi. Jos lakiehdotusta kannattaa yli puolet kansanedustajista, laki hyväksytään. Hyväksymisen jälkeen lain oikeudenmukaisuus tarkastetaan ja laki lähtee presidentin vahvistettavaksi.

Tässä vaiheessa presidentti voi käyttää veto-oikeuttaan, joka on kuitenkin nykyään äärimmäisen harvinaista. Presidentti voi olla vahvistamatta lakia ja tällöin laki lähtee uudestaan eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta voi kuitenkin nyt ottaa lain käyttöön yksinkertaisella äänenenemmistöllä ilman, että presidentti vahvistaa lakia. Presidentti voi siis vain viivästyttää lain täytäntöönpanoa, ei estää sitä.

Perustuslain säätäminen eroaa tavallisen lain säätämiseen verrattuna siinä, että yleiskeskustelun jälkeen laki jää "lepäämään" seuraaviin valtiopäiviin saakka. Lakia valmistellut eduskunta ei siis äänestä lain hyväksymisestä vaan sen tekee seuraava eduskunta. Jotta uusi perustuslaki hyväksyttäisiin, täytyy seuraavan eduskunnan äänestää lain puolesta 2/3 enemmistöllä. Perustuslain säätämisessä on kuitenkin yksi poikkeus. Laki voidaan määrätä kiireelliseksi eduskunnassa 5/6 äänenenemmistöllä ja laista voidaan tällöin äänestää jo saman eduskunnan aikana. Uusi perustuslaki astuu voimaan, jos 2/3 kansanedustajista äänestää lain puolesta.

Sivun kommentit