MVnet logo

Blogi » Kaavaeditorin käyttö tekstinkäsittelyohjelmissa NoeOffice ja OpenOffice

  • Julkaistu 6. Maaliskuuta 2008
  • Kirjoittanut: Jarmo Vestola
  • 1 kommentti

Joskus tulee tarve liittää tekstin joukkoon erilaisia symboleja ja matemaattisia kaavoja tai laskuesimerkkejä, mutta ongelmana on usein niiden kirjoittaminen. Symboleja ei löydy sellaisenaan näppäimistöltä ja pitkien sekä monimutkaisten kaavojen teko tietokoneella tuntuu jo ajatuksena mahdottomalta, toteutuksesta puhumattakaan. Moni ajattelee varmaan, että voi kun homma olisikin yhtä helppoa ja nopeaa kuin paperille kirjoittaminen. Itsekin mielsin kaavaeditorin käytön vaikeaksi asiaksi, kunnes lyhyen kokeilun jälkeen selvisi sen olevan melkeinpä maailman helpoin asia.

Itse asiassa tietokoneella kaavojen ja laskuesimerkkien teko on jopa helpompaa ja hauskempaa kuin käsin, jos vain viitsii vähän harjoitella. Se minkä kaavojen kirjoituksessa ehkä tietokoneella häviää, voittaa myöhemmin takaisin helpommalla muokattavuudella ja lukemisen selkeydellä. Kuinka moni onkaan yrittänyt seurata kaverin rustaamia epäselviä harakanvarpaita ja kopioinut laskuesimerkit väärin? Kuinka moni on tehnyt mielestään selkeät kotilaskut, jotka laskun tarkastaja on kuitenkin myöhemmin palauttanut epäselvän jäsentelyn, luettavuuden tai virheiden takia? Kannattaisiko tämä tehdäkin koneella? Ainakin saat kokemusta ja ehkäpä myös kunnioitusta osaamisesi avulla.

Kaavaeditorin toiminta

Seuraavat esimerkit toimivat siis Macin tekstinkäsittelyohjelmissa NeoOffice ja OpenOffice, joista jälkimmäinen on siis saatavilla myös Windows puolelle. Toimintaperiaate on lähestulkoon samanlainen kuin Microsoftin Equation Editor ja kaavaeditori mahdollistaa suhteellisen mutkikkaidenkin kaavojen tuottamisen. Muihinkin kaavaeditoreihin voi todennäköisesti soveltaa samoja esimerkkejä.

Kaavaeditori avataan siis kummassakin ohjelmassa (NeoOffice ja OpenOffice) tekstinkäsittelyohjelmaan valikosta Insert -> Object -> Formula. Tämän jälkeen ruudun alakulmaan tulee kaavaeditorilaatikko ja ruudun yläkulmassa näkyy itse muokattava kaava ja osa alkuperäistä sivua. Halutun lausekkeen voi kirjoittaa kaavaeditorilaatikkoon erityisessä notaatiossa, eli tiettyä merkintätapaa käyttäen. Koska näppäimistöltä ei löydy vastinetta useimmille matemaattisille symboleille (kuten neliöjuurelle tai integraalille), on nämä siis esitettävä eräänlaisin koodein eli ns. kaavatekstinä. Esim. X=sqrt(3)^5 over 224-9%beta%pi.

"Onpas sekavaa, kuka kaikkia kaavatekstiä muistaa ja pitääkö se tosiaan osata ulkoa? Meitsi kyllä luovuttaa.", voisi joku sanoa. OpenOfficessa kaavaeditorin ulkoasu ja toiminta tosiaan vaikuttaa aluksi hivenen hankalalta ja kryptiseltä. Ensikertalaisille se muodostaa jopa liian suuren kynnyksen sinällään mainion kaavaeditorin käytölle. Ensikertalaisen kannattaakin muistaa laittaa näkymästä päälle erillinen Valinta/Selection-ikkuna (Näytä -> Valinta tai englanniksi View -> Selection), josta pääsee valitsemaan graafisen käyttöliittymän avulla erilaisia symboleja, murtolukuja, ylä- ja alaindeksejä, integraaleja, raja-arvoja jne. Valinta/Selection-ikkunalla kaavojen tuottaminen sujuu siis yksinkertaisesti hiirellä klikkaamalla.

Kuvakaappaus kaavaeditorista

Symboleita ja kreikkalaisia aakkosia voi valita helposti tyyliluettelo-ikonia klikkaamalla (englanniksi Catalog) ruudun ylälaidasta. Kaavaeditorissa tämä toiminto on nopea ja helppo, toisin kuin erikoismerkin lisääminen itse tekstiin (Lisää->Merkki -toiminnolla), joka on äärettömän hankalaa ja hidasta. Parasta kaavaeditorissa on kuitenkin se, että se siis mahdollistaa kaavojen kirjoittamisen suoraan tekstimuotoisena määrittelynä eli kaavatekstinä ilman hiirellä tapahtuvaa hidasta näpyttelemistä. Harjaantunut käyttäjä pystyykin ilman hiiren klikkaustakaan kirjoittamaan monimutkaisiakin yhtälöitä huomattavasti nopeammin kuin hiirtä käyttävä henkilö.

Itse olen nopeuden takia siirtynyt kokonaan käyttämään pelkkää kaavatekstiä. Jos jostain syystä ei muistakaan, millä komennolla se integraali nyt tulikaan, voi sen tietenkin etsiä hiirellä ja katsoa kaavaeditorilaatikkoon tulevaa tekstiä. Välillä kreikkalaisten aakkosten kanssa koodi on hukassa, mutta kun kaava menee ulkomuistista oikein, on se erittäin palkitsevaa.

Kaavatekstin perusteet

Perustiedot kaavatekstin kirjoittamisesta saa vierailemalla OpenOffice.orgin käyttöohjeet sivulla ja lataamalla sieltä joko 15 sivuisen pdf-tiedoston: Getting Started with Math tai perusteellisemman 27 sivuisen pdf-tiedoston: Math Objects: The Equation Editor, jossa alku on sama kuin lyhyemmässäkin oppaassa, mutta lopusta löytyvät kaikki tarvittavat käskyt, operaatiot ja selitykset.

Vähennyslasku, summa- ja kertolasku toteutuvat komentokielieditorissa aivan normaaleilla +/-/*-merkeillä. Myös yhtäsuuruus = -merkki toimii sellaisenaan, potenssiin käytetään hattua, eli ^ -merkkiä ja alaindeksiin kirjoitetaan käyttäen alaviivaa, eli _ -merkkiä. Jakolasku suoritetaan kirjoittamalla over ja aaltosuluilla {} valitaan esimerkiksi kuinka monta tekijää jakoviivan alle tulee. Jos sulut halutaan myös näkyviin, käytetään () -merkkejä. Lukuja voi kirjoittaa sellaisenaan ja kreikkalaisia aakkosia kirjoittamalla % -merkki ja perään lyhenne englanniksi. Esim %alpha tai %BEETA, jos halutaan iso kirjain.

Kaavaeditori muodostaa yhtälöä koko ajan kirjoitettaessa, joten näkymän päivityksessä on viivettä. Jos haluaa jakaa yhtälön useampaan riviin, onnistuu se komennolla newline. Ilman tätä komentoa yhtälö muodostuu vain yhdelle riville. Perusteet kannattaa tosiaan lukea äsken mainitusta ja erittäin selkeästi englanniksi kirjoitetusta isommasta oppaasta.

LaTex ehkäpä vaativaan käyttöön

Vaativaan käyttöön ja monimutkaisten lausekkeiden siistiin ja yhtenäiseen esittämiseen sopii paremmin LaTeX. Käytännön opiskelu ja harjoittelu vie kuitenkin erittäin paljon aikaa. Jos kaavoja tarvitsee kuitenkin hyvin harvoin ja vähän, tekstinkäsittelyohjelmien kaavaeditorit ovat aikaa säästävin vaihtoehto. Jos kaavoja tarvitsee kuitenkin kymmenittäin per dokumentti ja haluaa siistiä jälkeä, maksaa LaTeXin opettelu vaivansa pian takaisin. Suositellaan kuitenkin vain takatukan omaaville Linux nörteille :)

Itse en LaTeXia hallitse, koska NeoOfficen kaavaeditori täyttää kaikki tarpeeni. Kaiken kaikkiaan ilmainen kaavaeditori on enemmän kuin hyvä kaikenlaiseen matemaattiseen kirjoittamiseen. Mitä kaavaeditorilla ei saa tehtyä, sitä tuskin peruskäyttäjä edes tarvitsee. Suosittelen kokeilemaan. Itse en edes ymmärrä, miksi joskus vieroksuin tätä ohjelmaa. Nyt olen tästä niin innoissani, että kirjoitin jopa Kemian laitetekniikka 1:sen 2. kotilaskun kokonaan tietokoneella. Laskun kanssa vaikeuksissa olevat voivat ladata sen kohta tämän artikkelin kommentteihin tulevan linkin takaa tutkielmat osiosta.