MVnet logo

Pelit ja konsolit » Game Boy Advance

  • Julkaistu: 20.10.2006
  • Päivitetty: 01.01.2009
  • Kommentit

GBA logo

Game Boy Advancen tekniset tiedot

Game Boy Advance -pelikonsoli

Alkuperäinen Game Boy Advance -pelikonsoli

Vanha kunnon Game Boy ja sen päivitetty versio Game Boy Color ovat hallinneet käsikonsolimarkkinoita jo kymmenen vuotta ja myyneet eri muodoissaan kunnioitettavat yli 120 miljoonaa kappaletta maaliskuuhun 2006 mennessä. Nyt Game Boy voi vihdoinkin jäädä ansaitulle eläkkeelle, sillä suositun käsikonsolin korvaa kehittyneempi Nintendon Game Boy Advance, jota on myyty jo noin 35 miljoonaa kappaletta kesäkuuhun 2006 mennessä. Tuotantovaiheessa vielä koodinimellään Project Atlantis kulkeva laite julkaistiin Suomessa 20. kesäkuuta 2002, monta päivää muuta Eurooppaa edellä.

Tällä hetkellä Game Boy Advance ja sen parannellut versiot GBA SP, Game Boy Micro ja Nintendo DS Lite ovat suosituimpia kämmenpelikoneita maailmalla ja todellisten kilpailijoiden puuttuessa laitteen menestys vain kasvaa. Tuskin edes teknisesti kehittyneemmät kämmenmikrot tulevat syrjäyttämään Nintendon Game Boy-käsikonsoliperhettä ja uutta DS Liteä pelimarkkinoilta. Myös Sony on tajunnut käsikonsolipuolella liikkuvan paljon rahaa, mutta teknisesti kehittyneempi PSP tuskin kauheasti muuttaa tilannetta. Käsikonsoleissa kun tehot eivät ole kaikki kaikessa, vaan erinomainen ja laaja pelivalikoima, joka Nintendolla on hyvin hallussa.

Näkyykö vai eikö näy, kas siinä pulma

GB, GBC, GBA

Vasemmalta oikealle: GB, GBC, GBA

GBA on pienempi ja ohuempi (paino n. 140 grammaa) kuin edelliset Game Boyt ja sen 2,9" laajakuvanäyttö (240 × 160 pikseliä) on puolet suurempi kuin Game Boy Colorissa (160 × 144 pikseliä). GBA:n ruutu oli markkinoille tullessaan hieno, terävä ja värikäs, tai ainakin näin sitä oli osa markkinoijista ja lehdistöstä ylistänyt. Totuus oli kuitenkin jotain muuta, ja kun suuri yleisö ja fanaattiset pelaajat pääsivät toden teolla käsikonsolin kimppuun, paljastuikin, että sen näyttö on aivan liian tumma.

Näytössä ei ole minkäänlaista valaistusta, koska Nintendon mielestä valaistu näyttö kuluttaa liian paljon virtaa. Tästä syystä pelaaminen huonossa valaistuksessa ja pimeässä on erittäin vaikeaa. Laitetta joutuu kallistelemaan, jotta ympäristön valo osuisi siihen oikeassa kulmassa ja kuvasta saisi jotain selvää. Hyvin nopeasti laitteelle julkaistiinkin erilaisia ruudulle asennettavia valolaitteita (esim. Afterburner), jotka helpottivatkin kummasti pelaajien elämää, mutta lyhensivät pattereiden kestoa. GBA:n näytöstä on jopa hauskasti vitsailtu, että se on kuin musta aukko, josta edes valo ei pääse ulos. Ihan näin ei asia onneksi ole.

Tekniikka

Laitteen sisässä on 32-bittinen prosessori ja se pystyy näyttämään 511 väriä samanaikaisesti. Muistiakin on enemmän kuin aikaisemmissa malleissa (384 kt). GBA on siis melko tehokas käsikonsoli, josta pelintekijätkin saavat jo julkaisusta lähtien kunnolla tehoja irti. Laitetta on verrattu jopa viriteltyyn SNES:iin eli Super Nintendoon, joka oli Nintendo 64:n edeltäjä. GBA:ssa ei kuitenkaan ole varsinaista 3D-prosessoria, eli siinä tullaan pääasiassa näkemään vain 2D -pelejä, vaikka kolmiulotteiset pelitkin ovat mahdollisia ja onhan niitä jo muutama tullutkin (esim. Doom). Kolmiulotteisten pelien tarpeellisuudesta käsikonsolilla voidaan olla tosin montaa mieltä. Laitteen pelit on tallennettu 32 megatavun pelikaseteille. Peliaikaa luvataan kahdella AA-paristolla 15 tuntia, mutta vähänkään ympäristöstä välittävä kuluttaja ostaa konsoliin ladattavat akut, joka pidemmän päälle tulee myös normaaleja paristoja halvemmaksi.

Ääniä on parannettu alkuperäisestä Game Boy:sta, mutta ne ovat edelleen melko kehnot ja tulevat vain yhdestä kaiuttimesta. Käsikonsolipeleille äänet ovat kyllä hyviä ja joissakin peleissä (esim. Castlevania) musiikkeja kuuntelee jopa mielellään, mutta uusiin mp3-soittimiin niitä ei voi edelleenkään verrata. Jos et halua ärsyttää muita äänillä, voit käyttää myös korvakuulokkeita, jolloin ääniominaisuudet ovat vähän paremmat. Laitteen näppäimet ovat melko hyvät ja vaakasuuntaan käännetyn laitteen päätyyn on lisätty L- ja R- painikkeet, aivan kuten muidenkin pelikonsolien ohjaimissa on. Hieno ominaisuus laitteessa on myös se, että siihen voi hankkia linkkikaapelin, joka mahdollistaa jopa huiman nelinpelin. Hauskaan nelinpeliin ei välttämättä edes tarvita kuin yksi kappale pelejä, mutta tällöin ominaisuus jää yleensä suppeammaksi. Kovin monella kaverilla tuskin kuitenkaan on omaa käsikonsolia tai peliä, joten hauskuus jää vain hienon ja kekseliään ominaisuuden tasolle. Samoin käy myös harvoin tuetulle ominaisuudelle, jolla käsikonsolin voi liittää GameCube-pelikonsoliin.

Kaikki pelit toimivat - myös ulkomailta ostetut

EFA-Linker II 1Gbit

EFA-Linker II 1Gbit -flash-kortti yhdistettynä tietokoneen USB-porttiin.

Onneksi laite on myös taaksepäin yhteensopiva vanhojen GB/GBC-pelien kanssa - näin myös vanhemmista peleistä voi nauttia uudella laitteella. Koska GBA:n pelimoduulit ovat puolet pienempiä kuin tavalliset Game Boyn moduulit, jäävät vanhat ja isommat pelit ikävästi törröttämään konsolista kuin valmis paahtoleipä leivänpaahtimesta. Jos vanhoja Game Boy-pelejä pelaa GBA:lla, ne esitetään pienempinä ison ruudun keskellä. Käsikonsolissa ei ole myöskään minkäänlaisia aluekoodeja, eli vaikkapa Amerikasta ostetut GBA-pelit toimivat laitteessa ongelmitta. Ainoaksi esteeksi tulee pelien hankkiminen ulkomailta ja vaikkapa Japanista tilattaessa pelien tekstityksen ja juonen ymmärtäminen. Japanista ostetut pelit kun ovat yleensä japaninkielisiä.

Nykyään suosiotaan kasvattanut omien ohjelmien palaaminen on myös mahdollista eri GBA-versioilla. Tähän tarvitaan yleensä ulkomailta hankittava ja melko kallis (>100 euroa) Flash-muistimoduuli, kuten vaikkapa parhaimmistoon kuuluva EFA-Linker II 1Gbit. Kortti on tarkoitettu omien ohjelmistojen pelaamiseen ja myös itse ostettujen GBA-pelien varmuuskopioiden pelaaminen on mahdollista. Kuten arvata saattaa, korttia käytetään kuitenkin myös laittomasti netistä ladattavien kaupallisten ROM-tiedostojen pelaamiseen. Kortille on siis periaatteessa melko helppoa tallentaa melkein kaikki GBA:lle julkaistut pelit ja pelata niitä ilman kortin vaihtoa, säilyttäen myös kaikki tallennukset. Toivottavasti Nintendo tajuaisikin joskus tehdä palvelun, josta kaikki vanhat GBA-pelit voisi ladata helposti ja laillisesti muutaman euron kappalehintaan ja säilöä yhdelle tällaiselle helppokäyttöiselle kortille.

Tulevaisuus

Tällä hetkellä käsikonsolimarkkinoita hallitsee suvereenisesti Nintendo Game Boy-käsikonsoliperheellään ja niille löytyvillä erinomaisilla peleillään. Tulevaisuus tulee tästä tuskin heti muuttumaan. Laitteen pelit ovat kuitenkin melko kalliita, ottaen huomioon sen, että useimmat pelit ovat kuitenkin käännöksiä vanhoista klassikkopeleistä, eikä niiden tekoon näin ollen ole mennyt hirveästi aikaa ja rahaa. Oikeisiin konsolipeleihin verrattuna grafiikka on myös paljon "huonompaa" eikä juontakaan ole yleensä kunnolla kehitelty. On tietysti hienoa, että myös nuoremmat pelaajat pääsevät tutustumaan vanhoihin NES ja SNES-klassikkopeleihin muodossa tai toisessa, mutta pelintekijöiden bisnesstrategia on kieltämättä hieman arveluttava. Ehkäpä tästä "kierrätyksestä" ja nopean ohjelmoinnin ansiosta johtuen pelivalikoima on valtava, ja joukosta löytyykin paljon erinomaisia pelejä. Suurin osa on tietenkin Nintendon omaa julkaisua, mikä on yleensä hyvän laadun tae.

Game Boy Advance ja Game Boy Micro

Alkuperäinen Game Boy Advance vasemmalla ja Game Boy Micro oikealla.

Tällä hetkellä GBA:n kuningaspelejä ovat omasta mielestäni seuraavat: Super Mario Advance 2: Mario World (kukapa ei tätä helmeä muistaisi), Super Mario Advance 3: Yoshi's Island, Castlevania-pelisarja, Metroid Fusion, Metroid: Zero Mission, Golden Sun-pelisarja ja F-Zerot. Kannattaa myös kokeilla sellaisia pelejä, kuten: Warioland 4, Advance Wars-pelisarja, Sonic Advance, Mario Kart Advance, Donkey Kong-pelisarja, GT Advance Championship Racing, Crash Bandicoot XS sekä Rayman Advance. Vaikka uusien GBA-pelien julkaisu on loppumaan päin, vanhoissa peleissä on kuitenkin vielä niin paljon kokeilemisen arvoisia julkaisuja, ettei kannata huolestua. Jos jollakin kumman tavalla onnistuu pelaamaan kaikki huippupelit läpi, voi ne tietenkin pelata taas parin vuoden päästä uudestaan, jolloin ne tuntuvat melkein kuin uusilta. Kannattaa vilkaista sivua Parhaat GBA-pelit, jossa on kerrottu mitkä GBA-pelit ovat ostamisen arvoisia.

Vaikka GBA-pelit ovatkin erinomaisia ja hauskoja, ja ne käyvät kaikkiin Nintendon julkaisemiin uusiin käsikonsoleihin (GBA, GBA SP, Game Boy Micro ja Nintendo DS) ei ole kuitenkaan aivan sama, millä laitteella niitä kannattaa pelata. Vuonna 2002 julkaistu vanha alkuperäinen Game Boy Advance on jo historiaa, eikä sitä oikeastaan kannata hankkia, vaikka halvalla saisikin. Sen näyttö on oikeasti huono, eikä siinä ole akkua, kone on muutenkin aivan liian iso. Pelaajien onneksi GBA:sta julkaistiinkin vuoden 2003 lopulla hieman paranneltu malli nimeltään Game Boy Advance SP. Teknisesti samanlaisessa laitteessa on vihdoinkin sivuvalaistu näyttö, ja salamyhkäisesti myöhemmin vuoden 2006 alussa julkaistuissa versioissa vieläkin parempi taustavalaistu näyttö. Kokoontaitettavan näytön ansiosta laite on edeltäjäänsä noin puolet pienempi ja paristotkin on korvattu litium-ion -akulla. Uusi GBA SP on ihan kelvollinen pelilaite, mutta parhaan valinnan tekee sijoittamalla rahansa erittäin pieneen ja tyylikkääseen Game Boy Microon.

Metroid: Zero Mission

Metroid: Zero Mission

F-Zero: GP Legend

F-Zero: GP Legend

Castlevania: Aria of Sorrow

Castlevania: Aria of Sorrow

Super Mario Advance 3

Super Mario Advance 3

Golden Sun

Golden Sun

Super Mario Advance 2: Mario World

Super Mario Advance 2

Lähteet

  1. http://en.wikipedia.org/wiki/Game_boy_advance
  2. http://www.peliplaneetta.net/artikkelit/89/
  3. http://gbatemp.net/index.php?showtopic=28491

Sivun kommentit