Aineisto on YO-kokeessa 20.3.1995.

9. Kaikki syntyvät tasa-arvoisina...

Kaikki maailman lapset eivät synny tasa-arvoisina. He, jotka syntyvät vauraisiin teollisuusmaihin, kuten esimerkiksi Suomeen ovat hyvinvoivia. Suomalaisilla ei yleensä ole pulaa ruoasta eikä vedestä ja heidän terveydenhuoltonsa sekä koulunkäyntinsä on hoidettu hyvin. Siksi sanotaankin usein, että on lottovoitto syntyä Suomeen.

Tilanne on toisenlainen kehitysmaihin syntyneillä lapsilla. Heillä on usein paljon heikommat elinolot kuin teollisuusmaissa. Lasten terveystilanne on erityisen synkkä etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mainitsee Suomen tietotoimisto Iisalmen Sanomissa 24.6.1994. Vaikka noin kolmessakymmenessä kehitysmaassa onkin YK:n lastensuojelujärjestö Unicefin mukaan päästy eroon lasten aliravitsemusongelmista, silti noin kolmasosa maailman kaikista alle 5-vuotiaista lapsista kärsii edelleen ruoan puutteesta.

Monet kehitysmaiden lapset kirjaimellisesti kuolevat nälkään, koska heidän köyhillä perheillään ei ole yksinkertaisesti varaa hankkia ruokaa ja ravinnon tuottaminen itse on kehitysmaissa usein vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. STT toteaa, että nälkiintyneiden tilastot voivat olla vieläkin synkemmät, koska useiden maiden hallitukset salailevat arvovaltaisista syistä todellisia lukuja, siitä kuinka huonoja heidän lastensa elinolot ovat.

Lasten tasa-arvoa heikentää myös se, että kehitysmaihin syntyneillä lapsilla on suuri riski sairastua vakaviin tauteihin, koska heidän elinympäristönsä ovat usein huonot eikä heillä ei ole varaa lääkkeisiin. STT mainitsee, että nykyään rokotetaan jo noin 80 prosenttia alle viisivuotiaista, jolloin säästetään vuosittain noin kolmen miljoonan lapsen henki. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, koska pahimpaan kehitysmaiden sairauteen immuunikatotauti aidsiin ei ole keksitty halpaa toimivaa rokotetta.

Vaikka aidsin puhkeamista hidastavia lääkkeitä onkin keksitty, ovat ne kehitysmaille liian kalliita. Teollisuusmaissa aids ei ole kovinkaan paha ongelma, koska siellä taudista on tiedotettu laajalti, ehkäisystä huolehditaan ja useimmilla on varaa maksaa aids-lääkkeet.

Teollisuusmaihin verrattuna kehitysmaissa on myös selvästi huonommat edellytykset koulunkäyntiin, vaikka koulutustasoa onkin yritetty parantaa. Kun esimerkiksi Suomessa jokainen lapsi käy koulua, ei joissakin kehitysmaissa kaikilla ole edelleenkään edes mahdollisuutta siihen. STT:n mukaan keskimäärin noin 70 prosenttia kehitysmaiden tytöistä suorittaa viisivuotisen peruskoulun, mutta alueelliset erot ovat erittäin suuria. Saharan eteläpuolisissa maissa peruskoulun käy loppuun vain 40 prosenttia tytöistä kun taas Pohjoisessa Afrikassa vastaava luku on jopa 80 prosenttia, kertoo STT.

Oikeastaan tämän koko tasa-arvo-asian voisi tiivistää yhteen lauseeseen: He, jotka syntyvät teollisuusmaihin ovat selvästi paremmassa asemassa kuin kehitysmaihin syntyvät. Toki joissakin teollisuusmaissa kärsitään myös köyhyydestä. Noin 5 prosenttia Euroopan lapsista ja 20 prosenttia Yhdysvaltojen lapsista elää köyhyydessä, kertoo STT Iisalmen Sanomissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki nämä köyhät eläisivät nälässä, koska yleensä yhteiskunta auttaa heitä toisin kuin kehitysmaissa.

Maailmassa on koko ihmisen historian ajan ollut epätasa-arvoisuutta ja tulee varmasti vielä tulevaisuudessakin olemaan. Köyhemmät ihmiset ovat aina olleet huonommassa asemassa kuin varakkaat.

Tasa-arvo on kuitenkin pikkuhiljaa tasaantumassa maailmassa, kun kehitysmaiden elinolot kohentuvat. Kestää kuitenkin vielä kauan ennen kuin kaikki syntyvät tasa-arvoisina, jos tähän tavoitteeseen nyt koskaan edes päästäänkään.