MVnet logo

Tutkielmat » Lukio » AI3 - Pyöräilykäytäntö ja turvallisuus

  • Julkaistu: 08.03.2008
  • Päivitetty: 14.02.2011
  • Kommentit
Äidinkielen aineistopohjainen ainekirjoitus
Tehty: 20.09.2002 Arvosana: 87
Sivuja: 2 kpl Sanamäärä: 400
Tekijä: Jarmo Vestola

Aineisto YO-kokeessa Syksy 1998.

12. Pyöräilykäytäntö ja turvallisuus

Hollanti on pyöräilyn luvattu maa. Siellä on tehty pyörille omat pysäköintitalot sekä rakennettu Euroopan paras ja tihein pyöräteiden verkko, kertoo Tellervo Yrjänä-Marttinen Helsingin Sanomissa 11.8.1999. Muidenkin maiden pitäisi ottaa oppia siitä, miten Hollannissa edistetään polkupyöräilyn leviämistä, vaikka pyöräilyn kasvu onkin aiheuttanut ongelmia pyöräilijöiden ja muiden tielläliikkujien välille.

Polkupyörä on hyvä vaihtoehto autoille lyhyillä matkoilla, siksi Hollannissa yhdeksän kymmenestä pyöräilee. Valitettavasti meillä Suomessa suurin osa matkoista tehdään edelleenkin omalla autolla. Syyt tähän löytyvät pääasiassa ihmisten asenteista. Olemme liian mukavuudenhaluisia emmekä viitsi rasittaa itseämme pyöräilemällä vaan haluamme matkustaa rauhassa omalla autolla. Ajan ollessa meille nykyään myös niin tärkeää päädymme usein ratkaisuun, että omalla autolla matka sujuu nopeimmin ja säästämme aikaa. Pitkillä matkoilla, kuten maaseudulla asuessa, auto on toki välttämätön, mutta muuten se aiheuttaa mielestäni turhia ruuhkia ja saasteita. Suurissa kaupungeissa yksityisautoilua pitäisikin vähentää merkittävästi suosimalla mieluummin joukkoliikennettä ja pyöräilyä.

Hollannissa asenteet ovat toisin. Siellä polkupyörästä on tullut todellinen vaihtoehto työ- ja kauppamatkoille mutta pyöräilijöiden tavat ovat käyneet liian vaarallisiksi, väittää Tellervo Yrjänä-Marttinen. Pyöräilijät eivät katso ympärilleen ja ajavat päin punaisia valoja, kuten Suomessakin. Erona suomalaiseen autoilukulttuuriin on Yrjänä-Marttisen mukaan kuitenkin se, että Hollannissa autoilijat osaavat varoa pyöräilijöitä ja antavat paremmin tietä. Huolestuttavasti suurin osa pyöräilijöistä ajaa myös ilman kypärää. Syyksi pyöräilijäinliitto listaa kypärän epämukavuuden ja sen, että onnettomuusriski on lyhyillä matkoilla pieni. Kypäräpakkoa ei näin ollen ole määrätty, koska sen pelättiin vähentävän pyöräilyn suosiota.

Mielestäni kypäräasiassa on taas kyse ihmisten asenteista. Ei yksinkertaisesti viitsitä käyttää kypärää, vaikka tiedetään monta tapausta, jossa kypärä olisi pelastanut pyöräilijän hengen. Kuinka monta onnettomuutta tarvitaan, ennen kuin asia tajutaan. Käyttäväthän kaikki autossakin nykyään turvavöitä oman turvallisuutensa takia, vaikka ne joskus tuntuvatkin epämukavilta. Miksei sitten käytetä kypäriä? Onhan se vähän epämukava, mutta kun sen käytön on ottanut tavaksi, ei siihen enää kiinnitä huomiota. Eihän moottoripyöräilykään ole vähentynyt, vaikka siinäkin käytetään "epämukavia" kypäriä.

Hollannissa on käyty myös keskusteltu uudesta lakiesityksestä, joka vapauttaisi pyöräilijät vastuusta kolareissa. Uusi esitys ei ole kuitenkaan saanut ihmisiä puolelleen, koska ei ole oikein, että autoilija joutuu maksamaan vahingot, kun pyöräilijä ajaa päin punaisia ja jää auton alle. Pyöräilijäin liitto ehdottaakin Yrjänä-Marttisen artikkelissa, että pyöräilyn edistämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi autoille, pyörille sekä jalankulkijoille tehdään erilliset väylänsä. Tämä on mielestäni erinomainen ratkaisu ja vähentäisi merkittävästi onnettomuuksia, vaikka sitä ei varmasti koskaan tulla kokonaisuudessaan hyväksymään, koska ratkaisu on yksinkertaisesti liian kallis ja vie liikaa tilaa.

Sivun kommentit