9. Hyvä opettaja voi olla myös ujo

Nykyään jokaisella opettajankoulutukseen hakeutuvalla opiskelijalla on selkeä mielikuva siitä, millainen on hyvä opettaja, kirjoittaa Marjukka Liiten Helsingin Sanomien artikkelissa 17.8.2002. Hänen mukaansa opetustyöhön kaivattaisiin kuitenkin kirjavampaa ihmisryhmää, koska suurin osa valituista ihmisistä omaa samanlaisia piirteitä.

Vaikka luokanopettajien palkkaus ei olekaan kovin hyvä, on luokanopettajakoulutus Suomessa silti suosittua, Liiten mainitsee. Hänen mukaansa valintakokeissa hakijat osaavat nykyään näytellä vakuuttavasti hyvää opettajaehdokasta ja he myös tietävät, mitä valintakokeissa arvostetaan. Hakijat osaavat myös kehua itseään, jotta he erottuisivat muusta joukosta, Liiten kirjoittaa. Hänen mukaansa hakijat antavat itsestään aina myös positiivisen kuvan muille, ja yleensä opettajaehdokas kuvaa itseään mieluummin aktiiviseksi ja esiintymishaluiseksi kuin ujoksi.

Ulospäinsuuntautuneisuuden vaikutusta pääsykoemenestykseen tutkinut Tuula Laes uskoo kuitenkin, että joillekin ujoille lapsille ujohko opettaja voisikin olla paras tuki. Laeksen mukaan jopa Yhdysvalloissa on alettu miettiä, mitä negatiivisia piirteitä ulospäinsuuntautuneella opettajalla voisi olla.

Itse olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että opetustyöhön pitää saada ihmisiä, jotka ovat hieman erilaisia. Etenkin pienen lapsen on hyvä tutustua sekä mies- että naisopettajiin, joilla kaikilla on erilainen persoona. Näin lapsi oppii ottamaan huomioon erilaisia ihmisiä. Allekirjoitan myös Tuula Laeksen väitteen siitä, että ujo opettaja voisi olla ujoille lapsille paras tuki. Esimerkiksi ensimmäisenä päivänä kouluun saapuville ujoille ekaluokkalaisille voisi olla rauhoittavaa nähdä, että myös oma opettaja on hiukan ujo. Näin opettajan ja oppilaiden välille syntyisi helpommin luja side. Näkisin myös, että ujo opettaja saattaisi ottaa oppilaat paremmin huomioon kuin liian ulospäinsuuntautunut opettaja.

Koska ujolla opettajalla on lapsuudestaan kokemuksia siitä, millaisia opettajat olivat hänelle ja miten häntä kohdeltiin, pystyy hän varmasti suhtautumaan muita opettajia paremmin vähän ujoihin ja syrjäytyneisiin lapsiin. Koska itse olin lapsena hieman ujo, on minulla tästä myös omakohtaisia kokemuksia. Jos opettajani peruskoulun ala-asteella olisi ollut hieman ujo, olisi hän varmasti ymmärtänyt minua paremmin, eikä olisi aina valinnut minua esiintymään kaikenlaisiin joulu- ja kevätjuhliin, joista olen luultavasti saanut elinikäisen trauman.

Hyvän opettajan tunnusmerkit riippuvat kuitenkin siitä, keneltä kysytään. Päivi Kujalan onkin koonnut Keskisuomalaisessa 25.8.2002 julkaistuun kirjoitukseensa eri ikäisten Jyväskylässä opiskelevien nuorten mielipiteitä hyvästä opettajasta. Nuorten mielestä hyvä opettaja onkin mukava ja huumorintajuinen sekä rento, mutta tarvittaessa tiukka henkilö, joka osaa pitää kuria. Nuorten mielestä hyvä opettaja osaa myös opettaa kunnolla, eikä anna paljon läksyjä. Itse arvostan opettajassa myös samoja piirteitä, mutta olen myös sitä mieltä, että hyvä opettaja voi olla myös ujo. Tärkeintä kuitenkin on, että opettaja osaa arvostaa oppilaitansa ja kehuu tai hiukan moittii heitä, kun on sen aika. Henkilökohtainen ja järkevä palaute antaa ainakin itselleni motivaatiota opiskella.