MVnet logo

Tutkielmat » Lukio » HY2 - Historian viikkokokeet

  • Julkaistu: 08.03.2008
  • Päivitetty: 14.02.2011
  • Kommentit
Historian viikkokokeet 1-5: Keskiaika, Renessanssi, Bysantti, Barokki...
Tehty: 10.05.2001 Arvosana: 9
Sivuja: 5 kpl Sanamäärä: 900
Tekijä: Jarmo Vestola

Historian viikkokoe 1

Kysymys: Tarkastele, miten ja miksi ihmisen kuvaaminen muuttui siirryttäessä antiikin Kreikasta Roomaan.

Ihmistä kuvattiin monella tavalla, riippuen millä kaudella elettiin. Arkaaisella kaudella Kreikassa ihminen kuvattiin alasti, kuten oli tapana. Tuon ajan patsaat olivat hyvin jäykkiä eikä niissä ollut sellaista pikkutarkkuutta kuin myöhemmin. Naispatsaat esittivät jumalattaria, ne kuvattiin vaatteet päällä. Arkaaisen kauden (n. 700-500 eKr.) merkittäviä patsaita olivat Kuros patsaat.

Klassisella kaudella (n. 500-300 eKr.) ihmistä kuvattiin erittäin tarkasti ja aidosti. Hahmon liike oli juuri alkavaa tai loppuvaa. Patsaat olivat hienoja ja sama tyyli vaikutti myöhemmin myös Euroopassa renessanssin aikaan.

Hellenistisellä kaudella patsaat muuttuivat rajusti. Niistä tuli ryhmäpatsaita. Liike oli kierteistä, pullistelevaa ja väkivaltaista, voisi sanoa, että ne olivat jopa rumia. Enää ei ihannoitu täydellistä ihmistä oikeine mittoineen, vaan mahtavuutta. Barokki sai myöhemmin tästä vaikutteita.

Rooman valtakunnan aikaan (n. 700-300 jKr.) vallitsi myös hellenismi. Heille oli kuitenkin tyypillistä kreikkalaispatsaiden kopiointi. Koska Roomaa hallitsi keisari, jota piti palvoa, oli luonnollista että myös hänestä tehtiin patsaita. Patsaat olivat siis keisarikuvia, joissa näkyi pää, kasvot ja rinnan yläosa.

Arvosana: 9½

Historian viikkokoe 2

Kysymys: Miten keskiajan ihmiskäsitys muuttui renessanssiin siirryttäessä?

Keskiajan (n.400-1500) ihmiset olivat hyvin yhtenäisiä, pitivät toistensa puolta ja auttoivat toisiaan. Heille tärkeitä olivat ahkera työ, joka palkitsi heidät hyvällä paikalla taivaaseen. Kirkko oli tällöin erittäin määräävässä asemassa. Renessanssiin siirryttäessä (1300-1600) ihmiskäsitys muuttui hyvin radikaalisti. Kirkon valta alkoi hiipua ja löytöretkien myötä uudet opit astuivat kuvaan. Silloin ajateltiin, että eihän Jumalaa välttämättä ole. Ihmiset muuttuivat yksilöiksi, omia etujaan ajaviksi hyödyntavoittelijoiksi. Yhtenäisyydestä ei ollut tietoakaan, vaan jos toisen "tallaaminen" hyödytti jotain, tai jos sillä saavutti itsellensä jotain, niin se tehtiin. Renessanssin aikaan ihannoitiin myös fyysisesti ja psyykkisesti täydellistä ihmistä.

Pisteet: 5/6

Kysymys: Bysantin keskeinen merkitys ja perintö?

Bysantti tarkoittaa Itä-Roomaa. Sen merkitystä ja perintöä on hankala määritellä. Itä-Rooma syntyi n. 400-luvulla Rooman hajotessa. Bysantin keskeisin merkitys oli Euroopan suojeleminen islamilaisilta, koska Euroopassa ei tuolloin ollut vielä tehokasta armeijaa. Toinen merkittävä seikka oli kreikan kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Konstantinopolista tuli myös ortodoksisen kirkon "päämaja", koska uskonto sai sieltä alkunsa. Neljäs huomattava perintö meille eurooppalaisille oli lakikokoelma, johon oli kirjoitettu Bysantin ja Rooman lait (12 taulun laki). Tästä länsimaalainen lainsäädäntökin sai hyvän pohjan.

Pisteet: 5/6

Yhteensä: 10/12

Arvosana: 9

Historian viikkokoe 3

Kysymys: Tarkastele barokin aikaa (arkkitehtuuri, kuvataide, kuvanveisto, musiikki ja kirjallisuus). Miten taiteet muuttuivat ja ilmenivät siirryttäessä barokin aikakauteen.

Sanotaan, että itsevaltius ja raha synnyttivät barokin. Tämä näkyy etenkin arkkitehtuurissa. Rakennukset muuttuivat linnoista hienoiksi, koristeellisiksi, symmetrisiksi ja isoiksi palatseiksi. Näissä asui tietysti ylimystö. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita Versaillesin, jossa myös puutarha oli tehty "hallittavaksi" ja leikelty geometrisesti aivan oikein.

Myös kuvaraide muuttui siirryttäessä 1600-luvulle. Maalauksissa käytettiin voimakkaita värejä ja perspektiiviä, ne olivat myös mahtavia, reheviä, täynnä väkivaltaa ja voimaa. Koska maalauksia tehtiin rahasta, niin kuvauskohdekin oli ylimystö, rikkaat porvarit ja heidän muotokuvansa. Muotokuvissa yleensä liioiteltiin ja henkilö kuvattiin täydellisempänä kuin hän oikeasti oli. Tämän ajan mestareita oli mm. Rembrant von Rijin.

Kuvanveisto korosti myös otsevaltiutta ja hallitsijoilla oli "hellenistisen" kauden patsaita puutarhassaan. Myös musiikki sai potkua barokin ajan mahtavuudesta ja tunteellisuudesta. Luuttumusiikki siirtyi soitinmusiikin tieltä ja keksittiin opera.

Koska rikkailla hallitsijoilla oli valtaa ja rahaa, myös kirjallisuus keskittyi heidän ympärilleen ja alkoi kuvata hovia maallisten aiheiden sijaan.

Arvosana: 9

Historian viikkokoe 4

Kysymys: Miten käsitys maailmankaikkeudesta muotoutui 1500-1700 luvulla? Mitkä tekijät vaikuttivat sen muotoutumiseen?

Erilaiset tiedeseurat ja aikakausikirjat vaikuttivat myös ihmisten käsitykseen maailmankaikkeudesta. Näissä keskustelun aiheita saattoivat olla vaikkapa tähtitiede, joka oli kokenut luultavasti suurimmat mullistukset.

Tähtitieteessä oli siirrytty Galilein johdolla kokeellisinduktiiviseen metodiin. Oli löydetty juuri keksityn kaukoputken avulla Jupiterin 4 kuuta ja auringonpilkut. Kopernikuksen aurinkokeskeinen maailmankuva oli syrjäyttänyt maakeskeisen. Kopernikus oli "järjestänyt" myös planeetat oikeaan järjestykseen.

Myöhemmin tajuttiin myös planeettojen ellipsit radat ja Newton kehitteli oman gravitaatioteorian.

Arvosana: 7½

Historian viikkokoe 5

Kysymys: Suurten valistusfilosofien ja nationalismin käsitys ihannevaltiosta?

Montesguteon käsitys ihannevaltiosta oli, että siellä pitäisi vallita kolmijako: tuomio-, päätös- ja toimeenpanovalta eri elimillä. Hän tuli siihen tulokseen, että sama hallitusmuoto ei sovi kaikille, vaan ilmasto, maaperä, valtion koko ja sijainti vaikuttivat siihen, mikä hallitusmuoto sopisi parhaiten.

Voltairen mielestä taas valistunut itsevaltias hoitaisi kansan asiat parhaiten. Voltaire kävi kirjeenvaihtoa eri Euroopan hallitsijoiden kanssa esim. Venäjän Katarina II:n kanssa. Hallitsijat pyrkivät toimimaan valistuneen itsevaltiaan tavoin.

Rousseaunn käsitys oli vielä erilaisempi. Hänen mielestään suora demokratia, jossa kansalaiset saivat huutaa päätöksensä, toimisi parhaiten. Valtiossa ei myöskään olisi vallan kolmijakoa.

Nationalismi pyrki ihannevaltiota luodessaan murentamaan itsevaltiutta ja kirkon valtaa, kasvattamaan uskonvapautta, pienentämään säätyjakoa, antamalla kansalle mahdollisuuden päättää asioista ja luomaan kaikille saman lain ja oikeuden.

Arvosana: 10-

Sivun kommentit