Kerro Träskendan kartanon menneisyydestä ja nykypäivästä. Täydennä esseetäsi jonkin olemassa olevan Träskendan rakennuksen esittelyllä

Träskendan kartano ja sen ympäristö on rakennushistoriallisesti erittäin arvokas, vaikka se onkin Espoon pienimpiä. Alun perin 1500-luvulla Träskendan tilalla oli neljä kartanotilaa, jotka yhdistettiin 1800-luvun alussa yhdeksi suureksi tilaksi.

Suuria muutoksia Träskendalla sai aikaan Carl Walleen, joka omisti tilan 1820-luvulta 1840-luvulle. Hän rakennutti nykyisen kartanon kohdalle puisen kartanorakennuksensa, lisäsi maanviljelyä ja laajensi tilaa 15 hehtaarin suuruiseksi. Walleen muutti myös Kuninkaantien linjausta.

1840-luvulla Walleen kuitenkin myi Träskendan tytärpuolelleen Aurora Karamzinille. Träskendassa tapahtuikin suuria muutoksia juuri Aurora Karamzinin aikana. Hän kiinnitti erityisesti huomiota istutuksiin ja kukka-asetelmiin. Träskendaan tuotiin Karamzinin toimesta useita uusia puu- ja kasvilajeja. Aurora Karamzinin aikaan myös kartanorakennusta korjattiin ja korotettiin. Träskendan kulta-aikaa oli vuosi 1863, jolloin siellä järjestettiin suuret juhlat, joissa Aleksanteri II oli myös mukana.

Vuonna 1888 Träskendan päärakennus paloi irtaimistoineen ja kun vielä muutama vuosi myöhemmin paha myrsky nimeltä "Augustistormen" kaatoi paljon puita, päätti Aurora Karamzin myydä tilansa eräälle sukulaiselleen.

Vasta vuonna 1900 palaneen päärakennuksen tilalle rakennettiin uusi huvila ja vuonna 1920 siihen rakennettiin nykyinen kartanorakennus. Muutama vuosi tämän jälkeen koko Träskendan tila myytiin Espoon kunnalle. Kartanorakennus toimii nykyään kunnalliskotina ja Träskendan puisto on julistettu luonnonsuojelualueeksi.

Eräs hyvin säilynyt rakennusryhmä on Träskendan kartanon pohjoispuolella sijaitseva ns. meijeriryhmä. Siihen kuuluvat kolme rakennusta, jotka ovat tilanhoitajan asunto, meijerirakennus ja meijerikoulu.

Taitekattoinen tilanhoitajan asunto siirrettiin nykyiselle paikalleen Aurora Karamzinin toimesta 1860-luvulla. Se siirrettiin läheiseltä Dalsvikin ratsutilalta. Muutama vuosi myöhemmin tilanhoitajan asunnon molemmille puolille rakennettiin yhteensä kaksi rakennusta, joista toinen toimi meijerinä ja toinen meijerikouluna. Meijerikoulu jouduttiin kuitenkin lopettamaan, kun sen opettaja joutui lähtemään paikkakunnalta. Meijerikoulussa toimikin muutamia vuosia kansakoulu.

Mutta, kun vuonna 1889 Träskendan kartano paloi ja Aurora Karamzin myi tilansa, päätti hän kuitenkin säilyttää meijeriryhmän ja muutti tilanhoitajan asunnon ja meijerikoulun rakennuksen omaksi kesäasunnokseen. Aurora Karamzin kuoli vuonna 1902.

Kaikki meijeriryhmän rakennukset ovat säilyneet sisältä hyvin. On myös joitain jälkiä siitä, että meijeriryhmään olisi aiottu rakentaa neljäskin rakennus.