MVnet logo

Tutkielmat » Lukio » UE2 - Keskiajan kirkkorakennukset

Uskonnon kirkkohistorian tutkielma
Tehty: 19.03.2003 Arvosana: 10
Sivuja: 10 kpl Sanamäärä: 1560
Tekijä: Mikko Vestola

1 Johdanto

Aluksi valitsin aivan toisen aiheen, mutta en löytänyt siitä juurikaan tietoa, joten päätin vaihtaa tähän aiheeseen. Itse asiassa tämä aihe vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, ja minulla oli myös jonkin verran siihen liittyvää materiaalia. Heti alkajaisiksi päätin tehdä esitelmän ajoissa, koska en halunnut jättää sen tekemistä viimeiseen iltaan. Onneksi aloitin ajoissa, sillä esitelmän tekemiseen meni enemmän aikaa kuin odotin. Rajasin esitelmän käsittelemään vain keskiajan kirkkorakennuksia, muuten aiheesta olisi tullut turhan laaja.

Ensin lähdin etsimään tietoa aiheesta selailemalla vanhat koulukirjani läpi, ja muutamasta niistä löytyikin hyvin tietoa. Hyvänä apuna minulla oli myös tietokoneellani oleva sähköinen tietosanakirja CD-Facta ja tietysti Internet. Netistä löytyikin muutama hyvä sivu, mutta mielestäni oppikirjoissani asiat oli kerrottu paremmin, ja käytinkin niitä lähteenä enemmän, koska Internetiin ei aina ole luottamista.

Oli mukava huomata, että mitä enemmän tein esitelmää, sitä mielenkiintoisempia asioita kohtasin. Erityisesti gotiikan ajan kirkot ovat huikaisevia, ja ihmettelenkin, miten niitä siihen aikaan pystyttiin edes rakentamaan. Myös Suomen kirkkorakennukset herättivät kiinnostusta.

2 Keskiajan kirkkorakennukset

2.1 Keskiajan tausta

Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso, joka ulottuu Rooman hajoamisen vaiheilta eli noin vuodesta 300 jKr. 1600-luvun tieteellisen vallankumouksen vaiheille. Keskiajalla vaikuttivat erityisesti antiikin perinteen ohella kristinusko sekä germaaninen ja arabialainen kulttuuri. Hengellisen vallan eli paavin ja maallisen vallan eli keisarin välinen taistelu oli myös keskeistä.

Keskiaika nimitystä käytettiin ensi kertaa n. 1400-1500-luvulla. Yleiseen käyttöön se tuli kuitenkin vasta n. 1700-1800-luvulla. Keskiaika jaetaan Euroopassa tavallisesti kolmeen eri jaksoon: varhaiskeskiaikaan (v. 300 jKr. - 1000 jKr.), sydänkeskiaikaan (v. 1000 jKr. - 1300 jKr.) ja myöhäiskeskiaikaan (v. 1300 jKr. - 1600 jKr.).

Ennen kun kristinuskoa ei oltu laillistettu Roomassa, ei kristillistä kirkkotaidetta eikä kirkkorakennuksia juurikaan ollut, ainakaan julkisesti. Oli vain maanalaisia katakombeja ja kryptoja, joita kristityt pitivät piilopaikkoina vainojen aikoina. Ensimmäisiä kirkon kaltaisia rakennuksia muodostui alun perin niihin paikkoihin, joissa kristityt kokoontuivat marttyyrien haudoille muistelemaan ja rukoilemaan. Vähitellen näiden hautojen suojaksi alettiin pystyttämään yhä hienompia ja hienompia kirkkorakennuksia.

Kristillisiä kirkkoja alettiin toden teolla rakentamaan vuonna 313, kun keisari Konstantinus salli kristinuskon Roomassa, ja kristittyjen määrä alkoi kasvaa kristinuskon saadessa kannatusta. Myöhemmin keisarit rakennuttivat komeita kirkkorakennuksia, jotka osoittivat kristinuskon loistokkuuden pakanakultteihin verrattuna.

2.2 Keskiajan kirkot Jumalan pyhäkköjä

Kirkon suuresta vallasta osoituksena ovat keskiajalla rakennetut mahtavat kirkkorakennukset, joita rakennettiin keskiajan aatteiden mukaisesti Jumalan kunniaksi. Kirkot ovatkin parhaiten keskiajalta säilyneitä rakennuksia, sillä ne rakennettiin ikuiseen käyttöön.

Kirkkojen rakentamisen kustansi yleensä koko seurakunta, ja niiden arkkitehdit ja rakennusmestarit olivat arvostettuja ammattimiehiä, jotka kiersivät maasta toiseen kirkkoja suunnittelemassa. Kirkon saaminen pystyyn kesti tavallisesti monen sukupolven ajan, mistä johtuvatkin kirkkorakennuksissa usein esiintyvät tyylivaihtelut. Joidenkin kirkkojen rakentaminen saattoi kestää jopa useita vuosisatoja. Esimerkiksi Kölnin suuresta goottilaisesta katedraalista valmistui sydänkeskiajalla (n. 1100-luvulla) vain pieni osa ja loppuun työ saatettiin vasta 1800-luvulla.

2.3 Aluksi mallia basilikoista

Rooman Santa Maria Maggiore

Rooman Santa Maria Maggiore

Kristinuskon laillistamisen jälkeen Roomaan rakennettiin lukuisia kirkkorakennuksia. Aluksi kirkkoarkkitehtuuri otti mallia roomalaisista julkisista rakennuksista, basilikoista. Basilikakirkot olivat melko yksinkertaisia. Ne olivat pohjaltaan suorakaiteen muotoisia ja sisätila jaettiin pylväsrivein ns. laivoihin, yleensä kolme- tai viisilaivaisiksi. Puolipyöreä apsis, johon kristityt sijoittivat alttarin, sijaitsi keskilaivan perällä pääoven vastaisessa päädyssä.

Koristeellista loistoa basilikakirkoille annettiin marmorilattialla ja pylväiköillä sekä seiniä koristaneilla mosaiikeilla. Valoa rakennus sai sisäänsä sivulaivoja korkeamman keskilaivan yläikkunoista. Basilikakirkot olivat perustana myöhemmille keskiajan rakennustyyleille. Tyypillisiä kristillisiä basilikakirkkoja ovat mm. Rooman Santa Maria Maggiore sekä Ravennan San Apollinare 500-luvuilta.

2.4 Bysantin kirkkorakennustyyli

Hagia Sofia Istanbulissa

Hagia Sofia Istanbulissa

Noin 500-luvulla päätettiin rakentaa yksinkertaisia basilikoita ylväämpiä kirkkorakennuksia. Niinpä bysanttilainen kirkkoarkkitehtuuri alkoi saada jalansijaa, ja keisari Konstantinus I Suuri rakennutti Konstantinopoliin (nykyiseen Istanbuliin) 500-luvulla kuuluisan Hagia Sofian eli "Pyhän viisauden" kirkon.

Hagia Sofian sisätila

Hagia Sofian sisätila

Merkittävä uutuus tässä oman aikansa ehdottomasti suurimmassa kirkossa oli keskuskupoli, jota kannattivat neljä suunnattoman suurta pilaria. Noin kuudenkymmenen metrin korkeuteen kohoavan kirkon kupolin ikkunarivistön läpi siivilöityvä valo värikkään mosaiikkikoristelun kanssa loivat kirkon sisälle lähes henkeäsalpaavan hartauden tunnelman.

Hagia Sofia, joka nykyään on museomoskeijana, oli Bysantin taiteen merkittävin rakennusluomus ja siitä tulikin esikuva muille bysanttilaisille kirkoille. Myös venäläiset kirkot sekä monet islamilaiset moskeijat ottivat mallia Hagia Sofiasta.

2.5 Romaaninen kirkkorakennus

Durhamin romaaninen katedraali

Durhamin romaaninen katedraali Isossa Britanniassa

Katolisen kirkon vaurastuminen loi edellytykset romaanisen kirkkoarkkitehtuurin syntyyn 1000-luvulla Länsi-Euroopassa. Uusi arkkitehtuuri ilmeni aluksi lukuisina paikallisina tyylisuuntina. Romaaniselle kirkkoarkkitehtuurille tyypillistä oli, että haluttiin tehdä entistä suurempia ja mahtavampia linnamaisia kirkkorakennuksia.

Tyypillistä romaanisille kirkoille oli myös se, että niiden kattoa kannattelevat holvikaaret tehtiin puoliympyrän muotoisiksi, päälaivassa käytettiin tynnyriholvausta ja rakenteet tehtiin puun sijaan kestävästä kivestä. Yksi syy kivirakenteiden yleistymiseen oli se, että pelättiin tulipaloja, jotka olivat tuhonneet useita puurakenteisia kirkkoja aikaisemmin. Romaaninen tyyli kukoisti erityisesti 1000-1100-luvulla.

Romaaninen kirkko Ranskassa

Romaaninen kirkko Ranskassa

Romaanisten kirkkojen seinät olivat erittäin paksuja ja ikkunoita oli vähän, jotteivät seinät sortuisi painavien kivisten holvien painosta. Hämärissä kirkkosaleissa käytettiin koristeita ja veistoksia säästeliäästi, hämärässä kun ei näe kaikkia pieniä yksityiskohtaisia koristeita. Romaaninen kirkkorakennustaide toi esiin erilaisen raaka-aineiden, erityisesti kiven, oman luonnollisen kauneuden. Tornit ja jyhkeä yleisilme loivat romaaniselle kirkolle ulkonaista suuruutta.

Läntisen kristikunnan suurimat kirkot 1000-luvulla olivat romaanista tyyliä edustaneet Clunyn luostarin kirkot Ranskassa. Romaanista tyyliä hyvin edustava kirkkorakennus on myös Durhamin romaaninen katedraali Isossa Britanniassa. Pohjoismaiden merkittävin romaaninen kirkkorakennus on lombardialaisten kivenhakkaajien pystyttämä Lundin tuomiokirkko Etelä-Ruotsissa.

2.6 Goottilainen rakennustyyli

Pariisin Notre-Damen goottilainen katedraali

Pariisin Notre-Damen goottilainen katedraali

Myöhäiskeskiajalla vallinnutta goottilaista kirkkorakennustyyliä on pidetty keskiajan rakennustekniikan ja käsityötaidon mahtavimpana näytteenä. Goottilainen tyyli syntyi 1100-luvun tienoilla Pohjois-Ranskassa ja levisi sieltä muualle Eurooppaan saaden kussakin maassa omia piirteitään. Nimen tyylille antoivat renessanssin italialaiset goottien mukaan. Siirtyminen romaanisesta tyylistä gotiikkaan tapahtui vähitellen. Esimerkiksi varhaisgotiikan aikaisissa rakennuksissa näkyy vielä monia romaanisia piirteitä. Ensimmäisenä goottilaisen rakennustaiteen esimerkkinä pidetään 1100-luvulta peräisin olevaa Saint-Denisin luostarikirkkoa.

Pariisin goottilaisen Sainte Chapellen sisätila

Pariisin goottilaisen Sainte Chapellen sisätila 1200-luvulta

Goottilaisessa rakennustaiteessa korostettiin pystysuoria linjoja, joilla pyrittiin korkeaan kokonaisvaikutelmaan. Goottilaisessa katedraaleissa katto kohosi entistä korkeammalle, eli kuten aikalaiset sanoivat: "Yhä lähemmäs Jumalan taivasta". Tämän loistokkuuden takia goottilaisiin kirkkoihin jouduttiin suunnittelemaan kokonaan uudenlainen tukijärjestelmä. Ankaraan ja tarkkaan romaaniseen tyyliin verrattuna gotiikka on vapaata ja kevyttä.

Romaanisten kirkkojen pyöreät holvikaaret muuttuivat suippokärkisiksi ja näistä suippokaarista tunnistaakin parhaiten keskiaikaisen goottilaisen kirkon. Suippokaaret olivat välttämättömiä, sillä ilman niitä rakenteet eivät olisi kestäneet niihin kohdistuvaa massiivista rasitusta. Koska goottilaiset kirkot ovat niin mahtavan kokoisia, niihin jouduttiin rakentamaan myös ulkopuolisia tukirakenteita eli ns. lentäviä tukikaaria.

Toisin kuin romaanisiin kirkkoihin, goottilaisiin katedraaleihin haluttiin enemmän valoa, jota pidettiin jumaluuden vertauskuvana. Suurissa ikkunoissa käytettiin kirkkain värein maalattuja lasimaalauksia, joiden läpi valo siivilöityi sisään kirkkoon. Ikkunoista sisään tuleva valohämy runsaan koristelun ja veistosten ohella loivat kirkkosaliin mystisen ja hartaan tunnelman.

Ranskan Chartres'n goottilainen katedraali

Ranskan Chartres'n goottilainen katedraali

Goottilaisten kirkkojen suuruus ja koristeellisuus kertoivat erityisesti kirkon vallan ja varallisuuden kasvusta sekä käsityötaidon huimasta kehittymisestä. Myöhemmin gotiikasta tulikin eräänlainen keskiajan symboli ja se vaikutti vielä kauan, paikoin aina 1500-luvun renessanssiin asti.

Tunnetuimpia gotiikan ajan kirkkoja ovat mm. Ranskan Chartres'n goottilainen katedraali, jonka rakentaminen aloitettiin 1200-luvun alussa. Samoihin aikoihin rakennettu Firenzen Santa Maria Novella sekä Pariisin kuuluisa Notre-Damen katedraali vuodelta 1245 ovat myös erittäin tunnettuja. Pohjoismaissa omaksuttiin myös goottilainen arkkitehtuuri. Ruotsissa rakennettiin Upsalan tuomiokirkko ranskalaisten esikuvien mukaisesti ja Suomeen rakennettiin Turun tuomiokirkko goottilaisessa hengessä.

2.7 Keskiajan kirkkorakennukset Suomessa

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko

Keskiajalla Suomessa siirryttiin kirkkoarkkitehtuurissa paikallisista puukirkkotyypeistä kansainvälisiä tyylejä noudatteleviin kivikirkkoihin. Suomalaiset kivikirkot viestivätkin selvimmin Suomen keskiajasta. Ensimmäiset kivikirkot rakennettiin tiettävästi Ahvenanmaalle 1200-luvun lopulla, jolloin kristinusko kulkeutui sinne jo ennen varsinaisia Suomessa käytyjä ristiretkiä. Mannermaan kirkot ovat Ahvenanmaan kirkkoja nuorempia.

Suomen keskiaikaiset kirkot ja linnat ovat sekoitusta goottilaista ja romaanista tyyliä ja ne rakennettiin yleensä luonnonkivestä, kuten harmaakivestä. Myöhäisgotiikan aikoihin kirkkojen koristeluun käytettiin tiiltä ja kalkkiväriä. Suomalaiset kivikirkot ovat muihin Euroopan kirkkoihin verrattuna hieman pienempiä.

Ainoa varsinainen goottilainen katedraali Suomessa on Suomen merkittävin keskiaikainen rakennus, Turun tuomiokirkko, jonka rakentaminen jatkui eri vaiheissa 1200-luvulta 1500-luvulle. Turun palo kuitenkin tuhosi kirkon sisustan vuonna 1827. Suomalaisten kivikirkkojen kirkkotilat ovat yleensä kolmilaivaisia suorakaiteen muotoisia. Seinät ovat paksuja ja paanukatto kohoaa jyrkästi ylöspäin. Sisäänkäynti sijoitettiin yleensä kirkon länsipäähän. Pohjoisseinän sakasti on usein kirkon vanhimpia osia.

Espoon vanha harmaakivikirkko

Espoon vanha harmaakivikirkko

Usein kirkkoihin tehtiin myös asehuone, ja Ahvenanmaalaisiin kirkkoihin rakennettiin myös puolustus- ja tähystystorneja. Myöhemmin kirkkojen yhteyteen rakennettiin myös kellotapuleita.

Aluksi kirkkojen sisätiloihin maalattiin vaatimattomia maalauksia, mutta myöhemmin niitä alettiin koristella runsain maalauksin, erityisesti Raamatun tapahtumista kertovilla kuvasarjoilla. Tavallisesti kirkkotaidetta tuotiin ulkomailta, mutta kirkon sisustukset olivat yleensä kansanmestareiden työtä.

Tyrvään vanha kirkko

Tyrvään vanha kirkko

Merkittäviä Suomalaisia kivikirkkoja ovat mm. Ahvenanmaan Hammarlandin Pyhän Katriinan harmaakivikirkko 1200-luvulta, Lohjan Pyhän Laurin kirkko sekä Espoon harmaakivikirkko 1400-luvun lopulta.

Nykyään muistetaan varmasti hyvin Tyrvään vanha kirkko, joka rakennettiin 1400-1500-luvun vaihteessa. Se edustaa tyypillistä keskiaikaista kivikirkkoa Suomessa, mutta se paloi tuhopoltossa vuonna 1997 juuri kun sen talkootyöllä uusittu paanukatto oli valmis. Nyt kirkko on kuitenkin saatu korjattua lähes vanhaan loistoonsa.

3 Tiivistelmä

Keskiajalla alettiin rakentamaan paljon kirkkorakennuksia, kun kristinusko sai jalansijaa. Kirkkorakennuksiin vaikuttivat neljä merkittävää suuntausta. Aluksi otettiin mallia roomalaisista hallintorakennuksista eli basilikoista. Sen jälkeen vaikutti Bysantin taide kupolikirkkoineen ja sitten romaaninen tyyli, joka teki kirkoista jykeviä. Viimeiseksi vaikutti gotiikka keskiajan lopulla, jolloin kirkot nousivat entistä korkeammalle. Suomessa keskiajalla rakennettiin erityisesti kivikirkkoja, jotka ottivat mallia niin gotiikasta kuin romaanisista kirkoista.

4 Lähdeluettelo

  1. WSOY CD-Facta 2002, Artikkelit: keskiaika, kirkkotaide, basilika, gotiikka, romaaninen taide ja Suomen taide
  2. Ekonen, Kulju, Matsinen, Saarinen, Ihmisen tiet: Eurooppalainen ihminen, Otava, Keuruu 1998, s. 31-38
  3. Töyssy, Vartiainen, Viitanen, Kuvataide: Visuaalisen kulttuurin käsikirja, WSOY, Porvoo 1999, s. 70-79
  4. Internet: http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/kirkkora.html (10.3.2003)
  5. Internet: http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/euroopankulttuuri/keskiajan.htm (11.3.2003)

Kuvalähteet

  1. Santa Maria Maggiore: Ihmisen tiet: Eurooppalainen ihminen, Otava, Keuruu 1998, s. 31
  2. Hagia Sofia ulkoa: http://studyrussian.com/seidenstrasse/silkroad/Istanbul.htm
  3. Hagia Sofia sisältä: Ihmisen tiet: Eurooppalainen ihminen, Otava, Keuruu 1998, s. 32
  4. Durhamin romaaninen katedraali: WSOY CD-Facta 2002
  5. Romaaninen kirkko Ranskassa: Trilogia: Uskonto ja aika, WSOY, Porvoo 1999, s. 114
  6. Notre Dame: http://www.aviewoncities.com/gallery/showpicture.php?key=kvefr0695&dir=churches&tpe=cat
  7. Sainte Chapellen Pariisi: Kuvataide: Visuaalisen kulttuurin käsikirja, WSOY, Porvoo 1999, s. 75
  8. Chartersin katedraali: Ihmisen tiet: Eurooppalainen ihminen, Otava, Keuruu 1998, s. 36
  9. Turun tuomiokirkko: http://www.pp.clinet.fi/~pkr01/historia/tuomio.html
  10. Tyrvään kirkko: http://www.saunalahti.fi/tky/koodit/Tyrvaa.htm

Sivun kommentit